Refleksologia migreeninhoidossa
Jalkapohjien refleksologian vaikutus migreenikivun lievittymiseen: satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
Teksti: Satu Jämsä
Alkuperäinen tutkimus: Momennasab M., Dejbakht M., Arjmand H., Najafi S. S. & Kordi Yousefinejad A.
Julkaistu: 2025
Tutkimusasetelma: Satunnaistettu kontrolloitu kliininen tutkimus
Tutkimuspaikka: Shiraz University of Medical Sciences, Iran
Tiivistelmä
Tausta
Migreeni on yleinen ja toimintakykyä merkittävästi heikentävä neurologinen sairaus. Migreenikohtauksiin liittyvä kipu sekä muut oireet voivat heikentää merkittävästi ihmisen elämänlaatua. Lääkehoito on keskeinen osa migreenin hoitoa, mutta lääkkeiden haittavaikutukset, riittämätön teho osalla potilaista sekä liialliseen lääkkeiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat lisänneet kiinnostusta lääkkeettömiin ja täydentäviin hoitomenetelmiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voiko jalkapohjiin kohdistuva refleksologia vähentää migreenipäänsäryn voimakkuutta, kestoa ja esiintymistiheyttä.
Menetelmät
Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kontrolloituna kliinisenä tutkimuksena Shirazissa Iranissa. Tutkimukseen osallistui alun perin 84 migreenipotilasta, joista 75 suoritti tutkimuksen loppuun.
Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään:
Refleksologiaryhmä: refleksologiahoito yhdistettynä tavanomaiseen lääkehoitoon.
Placebo-/valerefleksologiaryhmä: jalkapohjahieronta sellaisilta alueilta, joiden ei tutkimusasetelman mukaan katsottu vaikuttavan päänsärkyyn, yhdistettynä lääkehoitoon.
Kontrolliryhmä: ainoastaan tavanomainen lääkehoito.
Refleksologiahoidossa kumpaakin jalkaa käsiteltiin noin 10 minuutin ajan. Hoidossa keskityttiin erityisesti jalkapohjan alueisiin, joita refleksologian teoriassa pidetään aivolisäkkeen, aurinkopunoksen ja aivojen heijastealueina.
Hoito toteutettiin kaksi kertaa viikossa neljän viikon ajan. Migreenin esiintymistiheyttä, kestoa ja voimakkuutta arvioitiin tutkimuksen alussa, hoitojakson päättyessä sekä kuukauden kuluttua intervention päättymisestä.
Tutkimuksen osallistujat
Tutkimukseen osallistui 20–55-vuotiaita henkilöitä, joilla neurologi oli diagnosoinut migreenin. Osallistujilta edellytettiin muun muassa vähintään kuuden kuukauden migreenidiagnoosia sekä vähintään kohtalaista kipua.
Tutkimuksesta suljettiin pois henkilöt, joilla oli esimerkiksi jalkojen verisuoni- tai hyytymishäiriöitä, perifeerinen neuropatia, diabetes, jalkojen tulehduksellisia ihosairauksia, haavaumia tai infektioita.
Tutkimuksen lopullinen osallistujamäärä oli 75:
refleksologiaryhmä: 25 henkilöä
valerefleksologiaryhmä: 24 henkilöä
kontrolliryhmä: 24 henkilöä
Ryhmät olivat tutkimuksen alussa pääpiirteissään vertailukelpoisia migreenin esiintymistiheyden, keston ja voimakkuuden suhteen.
Interventio
Refleksologiahoito suoritettiin potilaan maatessa selinmakuulla. Hoidossa käytettiin oliiviöljyä ja käsien annettiin lämmetä ennen hierontaa.
Jalkapohjan keskeisiä käsittelyalueita olivat:
aivolisäkkeen heijastealue
aurinkopunoksen heijastealue
aivojen heijastealue
Kunkin alueen käsittely kesti noin kolme minuuttia. Hoidon kokonaiskesto oli noin 10 minuuttia jalkaa kohden.
Valeryhmässä toteutettiin vastaavan pituinen jalkahieronta, mutta hieronta kohdistettiin muille jalkapohjan alueille.
Tulokset
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset liittyivät migreenipäänsäryn kestoon ja voimakkuuteen.
Hoidon päättyessä refleksologiaryhmällä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero migreenipäänsäryn kestossa ja voimakkuudessa verrattuna tutkimuksen muihin ryhmiin.
Toistettujen mittausten analyysissä:
migreenipäänsäryn kestossa havaittiin merkitsevä ero ryhmien välillä (P = 0,024)
migreenipäänsäryn voimakkuudessa havaittiin merkitsevä ero (P = 0,043)
migreenikohtausten esiintymistiheydessä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa (P = 0,288)
Tulokset osoittavat siis, että refleksologiaan yhdistetty hoito oli yhteydessä lyhyempiin ja lievempiin migreenipäänsärkyihin, mutta tutkimuksessa ei pystytty osoittamaan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta siihen, kuinka usein migreenikohtauksia esiintyi.
Vaikutus kuukauden seurannassa
Merkittävä havainto oli se, että kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä ryhmien välillä ei enää havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja migreenin esiintymistiheydessä, kestossa tai voimakkuudessa.
Tämä viittaa siihen, että tutkimuksessa havaittu refleksologian hyöty saattoi olla luonteeltaan lyhytaikainen.
Pohdinta
Tutkimuksen perusteella jalkapohjien refleksologia saattaa toimia täydentävänä menetelmänä migreenikivun hallinnassa. Erityisesti päänsäryn voimakkuuden ja keston väheneminen oli tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevää.
Tutkijat kuitenkin korostavat, että refleksologian vaikutus ei tutkimuksen perusteella näyttänyt säilyvän pitkään hoidon päättymisen jälkeen. Kuukauden seurannassa ryhmien väliset erot olivat hävinneet.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että valerefleksologiaan osallistuneiden potilaiden migreenin voimakkuus ja kesto vähenivät jossain määrin. Tutkijat pitävät mahdollisena, että tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi hoitotilanteeseen liittyvät psykologiset ja suggestiiviset vaikutukset. Pelkkä rauhallinen kosketus, huomioiminen ja odotus hoidon hyödystä voivat siten vaikuttaa koettuun kipuun.
Tutkijat viittaavat myös aikaisempiin tutkimuksiin, joiden tulokset refleksologian ja akupainannan vaikutuksista migreeniin eivät ole olleet täysin yhdenmukaisia. Osa tutkimuksista on osoittanut hyötyä, kun taas toisissa merkittävää vaikutusta ei ole havaittu.
Tutkimuksen rajoitukset
Tutkimuksella oli useita rajoituksia.
Ensinnäkin interventiojakso oli suhteellisen lyhyt. Tämän vuoksi tutkimuksen perusteella ei voida tehdä vahvoja johtopäätöksiä refleksologian pitkäaikaisista vaikutuksista.
Toiseksi tutkimus toteutettiin yhdessä tutkimuskeskuksessa Iranissa. Tulosten yleistettävyys muihin väestöihin ja terveydenhuoltojärjestelmiin on siten rajallinen.
Kolmanneksi migreenin esiintymistiheys, kesto ja voimakkuus perustuivat potilaiden omaan raportointiin. Itseraportointiin liittyy mahdollisuus mittaus- ja muistamisvirheisiin.
Tutkijat suosittelevat tulevaisuudessa pidempiä ja useassa tutkimuskeskuksessa toteutettavia tutkimuksia. Lisäksi objektiivisempien arviointimenetelmien käyttäminen voisi parantaa tutkimustulosten luotettavuutta.
Johtopäätökset
Tutkimuksen perusteella jalkapohjien refleksologia saattaa lyhyellä aikavälillä vähentää migreenipäänsäryn voimakkuutta ja kestoa.
Sen sijaan tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää vaikutusta migreenikohtausten esiintymistiheyteen.
Vaikutus ei myöskään näyttänyt säilyvän kuukauden seurannassa hoidon päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi refleksologiaa ei tutkimuksen perusteella voida pitää migreenin itsenäisenä tai parantavana hoitona, vaan mahdollisena täydentävänä menetelmänä muun hoidon rinnalla.
Tutkijat katsovat, että säännöllisesti toteutettuna refleksologia voisi olla suhteellisen helposti toteutettava ja kustannuksiltaan kohtuullinen lisä migreenipotilaan kivunhallintaan. Sen pitkäaikaisesta tehosta tarvitaan kuitenkin lisää laadukasta tutkimusnäyttöä.
Tutkimuksen kliininen merkitys
Tutkimuksen keskeinen viesti voidaan tiivistää seuraavasti:
Jalkapohjien refleksologia voi mahdollisesti lievittää migreenipäänsäryn voimakkuutta ja lyhentää sen kestoa lyhyellä aikavälillä, mutta näyttö vaikutuksesta migreenikohtausten määrään tai pitkäaikaiseen hyötyyn on riittämätön.
Menetelmää voidaan tämän tutkimuksen perusteella tarkastella ensisijaisesti täydentävänä hoitona, ei tavanomaisen migreenihoidon korvaajana.
Alkuperäinen lähde
Momennasab M, Dejbakht M, Arjmand H, Najafi SS, Kordi Yousefinejad A. Efficacy of foot reflexology in reducing migraine pain: a randomized controlled trial. Annals of Medicine & Surgery. 2025;87(6):3221–3228. DOI: 10.1097/MS9.0000000000003247. PMCID: PMC12140707.
#refleksologia #migreeni #kipu #kosketus