LKL ry:n esitys sosiaali- ja terveysministeriölle 24.3.2011

Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry uudistaa vaatimuksensa saada lainsäädäntö, jossa säädetään luontaishoitoalan (CAM) koulutuksesta, hoitajien asemasta ja rekisteröitymisestä, hoitojen tutkimuksesta ja terveydenhuollon ammattilaisten perehdyttämisestä luontaishoitoihin. Vain siten pystytään takaamaan potilasturvallisuus ja ammattitaitoinen hoito kaikille hoitojen käyttäjille.

Esitämme, että CAM -terapioita/luontaishoitoja koskevan lain valmistelu LKL ry:n ehdotuksen mukaisesti (18.5.2010) sisällytetään seuraavaan hallitusohjelmaan. Perusteluina ovat:

1) luontaishoitajien kentän pitkäaikainen vaatimus asemansa vakiinnuttamiseksi

2) muiden Pohjoismaiden esimerkki

3) eurooppalaisten toimijoiden tavoite sisällyttää CAM EU:n uuteen terveysstrategiaan

Euroopan Parlamenttiin perustettiin 2010 CAM Interest Group. Ryhmän kokouksessa (16.11.2010) todettiin, että Euroopan kansalaisten kuuleminen vahvisti käsitystä siitä, että EU:n on edistettävä vaihtoehtoisen ja virallisen lääketieteen yhteistyötä ja säädeltävä alan tutkimusta, koulutusta ja käytäntöjä. Vaihtoehtoiset hoidot tulisi myös sisällyttää sairausvakuutuksen korvattaviksi.

Vuoden 2010 alussa käynnistynyt EU:n CAMbrella -hanke kokoaa eurooppalaisia täydentävän -vaihtoehtoisen lääketieteen tutkimuslaitoksia ja -hankkeita. Siinä on mukana 16 tieteellistä organisaatiota 12 maasta. Hankkeen aikana kehitetään riippumattomia vaikutusten arviointimekanismeja, hoitomenetelmien ja termien määrittelyä, kartoitetaan potilaiden tarpeita, rakennetaan puitteita CAM -lääkkeiden ja -hoitojen markkinoille ja luodaan suuntaviivat tulevalle CAM -tutkimukselle. Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska ovat tässä mukana, mutta ei Suomi, koska meiltä puuttuu CAM -tutkimustaho.
https://cam-europe.eu/library-cam/cambrella-research-reports

4) käytön laajuus ja vaikutus kansanterveyteen

Euroopan CAM -lääkäreiden kattojärjestö ECPM:n (European Federation of Medical Doctors‘ Associations) mukaan noin 40 % eurooppalaisista potilaista valitsee täydentävän-vaihtoehtoisen hoitomuodon, koska he tiedostavat vastuunsa omasta terveydestään ja ovat päättäneet osallistua aktiivisesti sairauksiensa ehkäisyyn ja hoitoon. He ovat tietoisia elämäntapojen merkityksestä terveydelle ja ymmärtävät, että on olemassa laajempi lähestymistapa terveyteen, kuin pelkkä sairauksien hoito. He käyttävät CAM -lääkkeitä välttääkseen haitallisia sivuvaikutuksia. CAM -hoitoja käytetään sekä pääasiallisena hoitona että perinteisten lääketieteellisten hoitojen tukena.

Esimerkit maailmalta osoittavat, että suuntauksena on CAM -hoitojen integraatiotavoite terveydenhuoltojärjestelmiin.

Yhteenveto

Edellä esitetty eurooppalainen arvio täydentävien-vaihtoehtoisten hoitojen käytön laajuudesta merkitsee Suomessa noin 2,2 miljoonaa käyttäjää. Määrä on niin suuri, että se on ennemmin tai myöhemmin huomioitava osana terveydenhuoltojärjestelmää. Euroopan CAM -lääkärit toteavat, että veronmaksajien rahoja tuhlataan kalliisiin terapioihin, vaikka edullisempia ja yhtälailla tehokkaita vaihtoehtoja on olemassa. Tästä näkökulmasta on yllättävää, että CAM ei sisälly sairausvakuutuslain piiriin. On myös epäoikeudenmukaista estää kansalaisia tekemästä perusoikeuksiin kuuluvia vapaita valintoja hoitonsa suhteen.

Luonnonlääketieteen Keskusliiton ehdotus lainsäädännön puitteiksi on hyvä pohja viedä asiaa eteenpäin. Siinä ovat määritelmä, soveltamisala, ehdotukset potilasasiakirjojen laatimisvelvoitteesta, vaitiolovelvoitteesta, vapaaehtoisesta ammattinimikkeiden rekisteröinnistä, valvonnasta, potilasturvallisuudesta, markkinoinnista sekä ehdotus asetuksella säädettävistä koulutusvaatimuksista, eettisistä ohjeista, valvonta- ja valituselimestä sekä vakuutuksesta.

Käytännesääntömalli on mahdollinen, mikäli se on nopeammin/helpommin toteutettavissa, kuitenkin niin, että siihen sisältyvät LKL ry:n lakiehdotuksessa olevat asiat. Vaikka voimaan tulisi käytännesääntömalli, katsomme, että CAM -terapioita/luontaishoitoja koskevan lainsäädännön valmistelua tulee jatkaa Sosiaali- ja Terveysministeriössä, koska kyseessä on terveyden edistämiseen liittyvä ala. Alan kehittäminen tukee Terveys 2015 teemoja, tuo kustannussäästöjä terveydenhuoltoon ja lisää työllisyyttä.

Kaikki LKL ry:n toimet tähtäävät potilasturvallisuuden varmistamiseen, mahdollisen epäeettisen toiminnan karsimiseen ja terapeuttien ammatillisen aseman turvaamiseen. Tätä työtä LKL on tehnyt neljännesvuosisadan vapaaehtoisvoimin. Keskusliittomalli vahvistaa LKL ry:n valmiutta ylläpitää valtakunnallista koulutettujen luontaishoitajien rekisteriä ja valvoa toiminnan asianmukaisuutta. Tämä edellyttää yhteiskunnan tukea.

Luonnonlääketieteen Keskusliitto haluaa myös tutkimusrahoitusta alalle eurooppalaisten esimerkkien mukaisesti. Suomi voisi näin osallistua pohjoismaiseen yhteistyöhön (RESF -rekisteri) tai yhteiseurooppalaisiin tutkimushankkeisiin, kuten CAMbrella. Kysymmekin, mitä STM voi tehdä tutkimusrahoituksen suhteen?

LKL on toteuttanut kyselyn kansanedustajaehdokkaille, jolla kartoitetaan heidän kantaansa luontaishoitoihin ja asian tuomiseen tulevaan hallitusohjelmaan.

Yhteiskunta määrää virallisen terveydenhuollon rajaviivan sairausvakuutuslain avulla. Sen piiriin kuuluvien hoitojen osuus on kustannuksiltaan huomattava, vaikka sillä ei tutkimusten mukaan ole väestön terveystilanteeseen niin suurta vaikutusta, kuin yleensä luullaan. Tähän rajaviivan muutokseen haluamme vaikuttaa.