Pohjoismaiden Yhteistyökomitea

NSK - Nordiska Samarbejds Komite for alternativ - komplementaer medisin

Pohjoismainen täydentävän- ja vaihtoehtolääkinnän yhteistyökomitea NSK on alan ammattinharjoittajaorganisaatioiden yhteistyöelin Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden järjestöissä ollaan yhtä mieltä siitä, että on erittäin tärkeää ylläpitää korkeatasoisia terveydenhoitopalveluja täydentävän ja vaihtoehtolääkinnän alalla.

NSK toteaa, että täydentävä-/vaihtoehtolääketiede ja koululääketiede toimivat eri maailmankuvan pohjalta. Tämän vuoksi niitä ei voida määrittää toistensa standardeilla, eikä niitä voida myöskään tieteenhaaroina yhtenäistää. Tarkoituksenmukaista on lisätä alojen keskinäistä yhteistyötä asiakkaan eduksi. Näin kumpikin säilyttää oman riippumattomuutensa ja erityispiirteensä WHO:n mallin mukaisesti (WHO Strategy for Traditional Medicine / Complementary and Alternative Medicine 2002-2005).

NSK:n toiminta ja päämäärät

• edistää täydentävän- ja vaihtoehtolääkinnän käyttöä Pohjoismaissa
• tukea ammatinharjoittajien mahdollisuutta päästä yhteispohjoismaisille työmarkkinoille
• toimia ammatinharjoittajien yhtenäisen koulutustason saavuttamiseksi sisältäen lääketieteen perusteiden opinnot
• laatia yhteiset eettiset säännöt kaikille Pohjoismaille (Oslo, 2002)
• vahvistaa ammatinharjoittajien asemaa terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa yleensä
•  edistää yhteistyötä Euroopan tasolla 
• laatia ammatinharjoittajille laatutakuut tieteenalansa mukaisesti (Porvoo, 2001). Terapeuttien valtiollinen reksiteröinti hyväksyttiin Tanskassa kesäkuussa 2004 ja Norjassa syyskuussa 2004. On odotettavissa, että Ruotsissa hyväksyntä tulee tammikuussa 2006 ja Islannissa tammikuussa 2006
• perustaa kuhunkin maahan kansallinen keskus, jossa on seuraavat yksiköt: poliittinen ohjausryhmä, asiantuntijaryhmä, tiedotusryhmä, koulutusyksikkö ja täydentävän hoitopuolen neuvontaryhmä (Kuopio, 2003).

On erittäin tärkeää, että kansallisissa keskuksissa olisi tutkimusjaosto, joka mahdollistaisi avustusten hakemisen ja tutkimustoiminnan harjoittamisen sekä tavanomaisen lääketieteen että vaihtoehtoisen lääketieteen aloilla. Täydentävän- vaihtoehtolääkinnän osa-alue pitäisi olla edustettuna tässä yksikössä. Tutkimusten rahoitus tulisi sisällyttää valtion budjettiin.
Keskuksen tulisi olla kansainvälisesti suuntautunut ja hakeutua yhteistyöhön muissa Pohjoismaissa olevien vastaavien laitosten kanssa.

Ammatinharjoittajien osaamisen laatu taattaisiin seuraavasti:

• vaihtoehtolääkinnän ammattilaisilla on oltava yhtenäinen, korkea koululääketieteen koulutustaso (Porvoossa 2001 laadittu  Ruotsin CAM -malli: koululääketieteen peruslinjaukset vaihtoehtolääkinnän ammattilaisia varten)
• yhtenäinen korkea koulutustaso terapia- ja käsittelytavoille
• korkea eettinen laatutaso, joka noudattaa yhteispohjoismaisia eettisiä sääntöjä (Oslo, 2002)
• sen varmistaminen, että asiakkaat kuuluvat vakuutussuojan piiriin
• pakollinen täydennyskoulutus
• kussakin maassa tulisi olla valitustaho asiakkaita varten
• yhtenäinen kirjallinen asiakasseuranta (potilaskertomusjärjestelmä)

NSK:n toimintaraportti