Ravitsemusvirheet ovat kansantautien suurimpia syitä

Hyväkään terapia ei auta, jos hoidettavan ravintoasiat eivät ole kunnossa. Ravinto- ja fytoterapeutit (Rafy) ry:n sivuilla todetaan, että on helppo syödä itsensä sairaaksi, mutta ravinto on myös erittäin tehokas keino ylläpitää ja parantaa terveyttä.

Toiminnallisen-/ funktionaalisen lääketieteen perushoitomenetelmiä liikunnan ja stressin hallinnan lisäksi ovat yksilöllisesti ohjatut ruokavaliomuutokset, probioottiset hoidot ja elimistön korjaustapahtumia tukevat ravintolisät, kuten vitamiinit, mineraalit, välttämättömät rasvahapot, aminohapot ja fytoterapeuttiset valmisteet.

Ruokamme on muuttunut elintason nousun myötä runsasenergiseksi, mutta niukkaravinteiseksi. Samalla yleistyvät kansantaudit, kuten aikuisiän diabetes ja metabolinen oireyhtymä. Myös sydän- ja verisuonisairauksilla, osteoporoosilla, allergioilla, karieksella, masennuksella ja erilaisilla suolistohäiriöillä on osoitettu olevan selvä yhteys epäterveellisiin ravintotottumuksiin. Näitä, samoin kuin monia muita sairauksia ja häiriötiloja on myös menestyksellisesti hoidettu ravintoterapian avulla.

Ravintoneuvojia ja ravinto- ja fytoterapeutteja kouluttavan SuomenTerveysopisto Saluksen sivuilla todetaan, että noin puolet suomalaisista on ylipainoisia. Noin miljoonalla on kohonnut verenpaine, noin puolella miljoonalla on aikuisiän diabetes, jonka arvioidaan nnousevan 15-20 vuodessa lähelle miljoonaa. Kohonneet veren rasva-arvot esiintyvät samoissa luvuissa. Allergioista ja astmasta kärsii yli miljoona suomalaista, samoin maha-suolikanavan häiriöistä. Yli puolella miljoonalla suomalaisella on enemmän kuin kolme pitkäaikaissairautta yhtä aikaa. Ravitsemusvirheet ovat suurimpia syitä näihin sairauksiin ja niiden ekäisyyn ja hoitoon on panostettava myös kotioloissa. Saluksen sivuilla todetaan myös, että nykyinen hoitojärjestelmä ei anna riittävää hoito-ohjausta ravintokysymyksissä.

Myös näennäisen terve ihminen voi oireilla, tuntea olonsa vetämättömäksi ja väsyneeksi tai ihmisellä on jatkuva alttius sairastumiseen. "Puoliterveydentilan" tunnusmerkkejä ovat muun muassa infektioherkkyys, hampaiden reikiintyminen, verisuonten rasvoittuminen, mahan, sapen, haiman ja maksan oireilu, esimerkiksi verensokerin voimakkaat heilahtelut, hidastunut suolen toiminta, ummetus, ajoittain erilaisia tulehduksia ja särkyjä eri puolilla kehoa, hiusten lähtö, kynsien lohkeilu tai piilevät sairausmuutokset, jotka eivät vielä näy tai tunnu fyysisessä tai psyykkisessä kunnossa.

Rafyn sivuilla todetaan, että kyse ei ole välttämättä siitä, että söisi täysin väärin. Ravitsemuksen tulee olla riittävän hyvää elimistön optimaaliselle toiminnalle. Ruoan lisäksi tärkeä merkitys on lisä- ja suojaravinteiden saannilla, aineenvaihdunnan ja siitä huolehtivien elinten toiminnalla, ruokailurytmillä sekä levon ja aktiivisen ajan suhteella.

Epätasapainoa aiheuttavien tekijöiden selvittäminen ja korjaaminen vaatii siis useiden asioiden tarkistamista ja tutkimista. Ravintoterapiassa asiakkaan haastattelun ja kyselylomakkeiden lisäksi tietoja voidaan täydentää esimerkiksi erilaisin suolisto- ja verianalyysein, rasituskokein jne.

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö, jonka oireiden ja sairauksien syyt ovat myös yhtä yksilöllisiä. Kun epätasapainoon johtavat syyt on selvitetty, lähdetään hoitamaan kokonaisuutta, kehon ja mielen optimaalista kokonaistoimintaa, ei vain tukahduttamaan oireita. Tässä piilee ravintoterapian haasteellisuus, mutta myös sen vahvuus saada aikaan todellisia ja pysyviä hyvinvointia ja terveyttä tukevia muutoksia, kirjoittaa Jaana Jetzinger Rafyn sivuilla.

Mitä syömme, sitä olemme. Kehon lisäksi hyvä ravinto vaikuttaa merkitsevästi mielialaan ja vireystasoon. On hyvä tiedostaa, että se mitä suuhunsa laittaa, on itse hallittavissa ja muutettavissa parempaan. Hyvä ravinto on tehokas keino tukea elimistön tervettä toimintaa ja itseään ohjaavaa ja korjaavaa kokonaisuutta. Täysipainonen, ravintoarvoltaan rikas ruoka tukee elämää ylläpitäviä prosesseja, esimerkiksi jatkuvasti tapahtuvaa solunmuodostusta, hermoimpulssien lähettämistä, sykkeen ylläpitämistä, myrkkyjen poistamista ja jo syntyneiden vaurioiden korjaamista.

Lähteenä käytetty:
www.rafy.fi
www.terveysopisto.fi
www.fms.fi
HH 3/2011